Summer 2014

Jälleen aivan liian pitkä blogitauko takana, mutta toivon mukaan tämä päivittely nyt tästä vilkastuu.. Piku on nyt siis reilu viikko sitten astutettu, ja nyt vain peukut pystyyn että kaikki menisi suunnitelmien mukaan ja meillä olisi marraskuun lopulla pieniä tuhisevia sheltin alkuja <3 Lisätietoa yhdistelmästä löytyy pentuja- sivulta.

 Olen yrittänyt herätellä sivuja henkiin ja päivitellyt sivuja vähän sieltä täältä, ja vielä on paljon päivitettävää, mutta kaikki aikanaan ;-) Alla kuitenkin hieman kuvapläjäystä meidän kesästä...

Vappuna torilla.

Piku ja tuore lähihoitaja :-)

Metsälenkillä.

On me agiliidettykin ;-)

… ja myös pikkusiskoni kävi mukanani treenailemassa kesän aikana muutaman kerran, ja osallistuivatpa he Nitan kanssa yhtiin epävirallisiin kisoihinkin junnuluokkaan sijoittuen toiseksi. Myös Pikun kanssa starttailtiin muutaman kerran epiksissä.

Niitä helteisimpiä kesäpäiviä..

Kuva heinäkuun Oulu KV:sta, jossa sijoituksena ERI1 SA PN2 VARA-CACIB. Myös toukokuun Oulun näyttelyyn Piku osallistui tuloksin ERI3 ja Helsingin Maailmanvoittajanäyttelyyn saaden ERInomaisen.

Nallikarin lenkkimaisemia, koko trio koossa..

Dash'ing Dark Duchess "Nita" 7 years

Kisaturistina jokkiskisoissa :-)

Juhannuksena mökillä veneilemässä.

Hellepäivänä nallikarissa heinäkuussa.

Koirauimalassa Pikun kanssa alkukesästä.

3.2.2013

Koiraharrastukseni alku, ensimmäisten kasvattieni emä ja korvaamaton harrastuskaveri ja perheenjäsenemme, Dash'ing Dark Duchess alias Nita tänään jo kuusi vuotta! Ihan käsittämätöntä kuinka nopeasti aika vierii - vastahan Nita oli ihan vauvva ja se meille haettiin...

En voi kylliksi kiittää Maarittia tästä sydäntenvaltaajasta <3 font="" nbsp="">Ilman Nitaa elämä olisi tyhjää, ja niin paljon olisi jäänyt kokematta ja näkemättä. Puhumattakaan siitä olisiko minulla nyt kolmea ihanaa koiraa, ja olisiko koiraharrastus se harrastus joka vie suurimman osan ajastani (..ja rahoistani), mutta jota en vaihtaisi mistään hinnasta pois!

Ehkä enää ei voi puhua vain harrastuksesta, kyllä koirista on tullut minulle elämäntapa - ja mieluinen sellainen.. 

kuva: Katja Sulkala

Kuva: Maarit Tervonen

Paljon onnea kuusivuotiaalle!  ...vain yksi voi olla ensimmäinen <3 nbsp="">

kroolaamassa

Näitä extemporei-reissuja on nyt näköjään liikkeellä ja tänä aamuna hoksattiin että lähetäämpä käyttämään koiria koirauimalassa. Koirillekkin jotain kivaa aktiviteettiä kun ei tuolla räntäsateessa huvita kovin ulkoilla..

Piku uiskenteli kun vanha tekijä, vaikka kerran vain tätä ennen käynyt uimassa - ensin mentiin pelastusliivit päällä mutta loppuaika uiskenneltiin jo ilman. Vähän aina jänskätti sinne veteen lähteä mutta lopussa Piku haki jopa palloa innoissaan, ja ilman uittajaa. Luulempa että Piku vois alkaa uimaan ihan luonnonvesissäkin.

Nitalle tämä oli ihan eka kerta ja toista jännitti niin paljon. Ensin veteen mentäessä totaalisesti jarrut pohjaan ja sitten kun lähdettiin uimaan niin Nita kroolasi ihan täysillä ja hätäsesti yritti joka reunasta nousta altaasta pois. Sitten pidettiin pientä taukoa ja annettiin hengityksen tasaantua ja koiran rauhoittua, ja käytiin vielä useampi kierros, kokoajan uittajan kanssa. Joka kerta mentiin vaan paremmin ja lopussa Nita osas uida jo melko rauhallisesti.

Aletaan kyllä ehdottomasti käymään uimalassa useamminkin, ja ajateltiin ostaa ainakin Nitalle omat pelastusliivit luonnonvesiä ajatellen. Piku varmaan menee ilman. Uskon että tämä tekee koiran kropalle hyvää, etenkin Nitan kropalle joka tahtoo mennä niin herkästi jumiin. Nyt koirat on maanneet illan reporankana lattialla ja huomenna olis tarkotus hieroa ne läpi..

Alla vielä todistusaineistoa uintireissusta, 8vee pikkusisko toimi kuvaajana ja kuvat näköjään kovin Piku-painotteisia.. Harmi kun Nitasta ei saatu "kunnon uintikuvaa". Ehkä ensikerralla ;)

tokoepiksissä

Päätettiin aika extemporei lähteä Pikun kans torstaina OKK:n järjestämiin tokoepiksiin, tsekkaamaan vähän tilannetta missä mennään. Meillä on nyt talven aikana jääny monet tokotreenit väliin mun töitten takia eikä ennen tätäkään ehditty treenaamaan mun koeviikon takia, mutta sitä suuremmalla syyllä en voi olla ku supertyytyväinen Pikseliin!

Luoksepäästävyys 10 

Paikalla makaaminen 10 

Seuraaminen kytkettynä 9 - yhdessä käännöksessä jäi hieman taakse, ja seuraava perursasento vino.

Seuraaminen taluttimetta 9 - kokonaisuudessaan paljon parempi kuin hihnan kanssa, piste lähti lopun vinosta perusasennosta.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10 - se oli perfekto!

Luoksetulo 9 - Piku lähti vaudilla kohti, mutta kävi kääntymässä vähän turhan kaukana ja tuli sitten vähän vinoon perusasentoon. 

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9,5 - Vinoa loppuasentoa lukuunottamatta tosi hyvä.

Estehyppy 8 - Hyppäsi esteen taakse hyvin ja pysähtyi, mutta otti muutaman askeleen kun olin tulossa vierelle.

Kokonaisvaikutus 10 - Tuomari sanoi että kokonaisuudessaan tosi mahtavan näköistä menoa, ja tekemistä oli ilo katsoa kun koira on niin innoissaan mukana.

= 186 /200p (ois ykköstulos!) ja sij. 1./6 =)

Tästä sai kyllä taas niin paljon lisäintoa treenaamiseen ja nyt tiedetään taas tarkalleen mitä treenata. Tehotreeniin otetaan nyt perusasento, joka täytyy saada suoraksi eikä vain sinnepäin. Samoin Luoksetuloa treenataan niin että se on pomminvarma, ja hyppy hiotaan namialustalla kuntoon. Parannuksena hyppyyn oli se ettei Piku enää hauku sen yhteydessä!

Seuraamistakin täytyy treenata, mutta olen huomannut että mitä itsevarmemmin minä kävelen, sen paremmin Pikukin tulee. Edistäminen täytyy saada kokonaan pois, ja hihnassa treenaamista täytyy harjoitella.

Tässäpä sitä on taas tekemistä! Ois ihan älytön kipinä lähteä virallisiin tokokokeisiin mutta kun niitä ei oikein tahdo olla =( Maaliskuunkaan OKK:n tokokokeeseen en pääse.

Agitreeneissä viimeviikolla

Kajaani KV 2013

Sunnuntaina pyörähdettiin mutka Kajaanin näytelmissä Pikun ja Adelen kans. Kerrankin oli hyvä ilma, hallissa taisi olla lämpimämpi kuin ulkona eikä kummassakaan suunnassa tarvinnut palella =)

Adelelle tämä oli ensimmäinen "virallinen" näyttely sitten pentuluokan, ja voin olla kyllä todella tyytyväinen kakrun esiintymiseen suhteutettuna siihen kuinka vähän ollaan pystytty treenaamaan. Pöytä tarvitsee vielä harjoitusta, mutta liikkeet ja seisominen on jo melkosen hyvällä mallilla. Tämä tuomari tykkäsi kuitenkin pienemmistä shelteistä, ja hän oikein pahoitteli mulle kuinka koiralla on kaunis väri ja hyvä kroppa mutta nartuksi liikaa korkeutta. Tuloksena JUN- H, kuten monelle muullekkin koiralle.

Arvostelu käännettynä: 

"Aivan liian iso narttu jolla erinomaiset mittasuhteet. Päässä on jyrkkä kallo ja hiukan liikaa syvyyttä. Hieman isot hyvin asettuneet korvat. Erinomaisesti rakentunut rintakehä. Erittäin hyvä eturinta.. Erinomaisesti kulmautunut. Liikkuu pitkillä maatavoittavilla askelilla. Ihana sininen väri. Valitettavasti, valitettavasti hän on liian suuri. "

Pikun käytöksen osalta näyttely meni huonoiten pitkään aikaan. Esiintyminen oli levotonta, edes pomminvarma seisominen ei onnistunut ja liikkeet mentiin älyttömällä kiireellä. Luulen, ja toivon että käytös johtui vain siitä kun kaks isoa koiraa otti yhteen ja säikäytti Pikun aika huolella juuri ennen kehäänmenoa. Toki näyttelytaukoakin on pitkästi takana ja juoksukin voi olla tulossa.. Tuloksena kuitenkin VAL ERI-3 ja arvostelukin oli hyvä, laitan sen tänne kunhan olen saanut arvottua mitä siinä lukee =D

Nyt ehditään rauhassa vielä treenailla ja kerätä sitä varmuutta kehään, täytyy vähän katsoa tuomareita mutta näiltänäkymin seuraavan kerran kehään vasta kesäkuussa.

Hengissä ollaan!

Vaikkei tällä päivitystahdilla siltä näytäkkään..

Kiireisestä syksystä ja jouluhössötyksistä selvitty kunnialla, kaikki lomat ja viikonloput Joulua myöten oltu töissä, joten nyt olisi jo ehkä aika pienentää vaihdetta! Koulussa kiirettä riittää, mm. lähestyvän työharjoittelun, wanhojentanssien ja kirjoitusten myötä mutta unohdettakoon ne hetkeksi ;-)

Koiratreeneissä on kuljettu läpi syksyn, ja täytyy sanoa että ne on ollu niitä viikon parhaita hetkiä kaiken kiireen keskellä! Nita on ollu treenitauolla, ja on keskittyny Pikun treenaamiseen 110 prosenttisesti, ja huomaa kyllä että se on tuottanut tulosta. llmotan sen nyt vihdoin ekoihin kisoihin helmikuun alkuun, eri asia päästäänkö osallistumaan koska juoksujen pitäs alkaa aikalailla viimestään niihin aikoihin. Ja sitte tulee taas taukoa.. Samoin Pikselin kans on kuljettu tokossa läpi syksyn ja talven ja se olis kisavalmis koira muttaku niitä kisoja on niin älyttömän harvoin. Maaliskuun tokokoe ois seuraava näillä korkeuksilla, mutta silloinkin Piku varmasti jo juoksee. Jokatapauksessa, mahdollisen mammaloman jälkeen aletaan Pikun kanssa kisaamaan sekä agissa että tokossa, se on varma! Niin kauan tätä kisauran alotusta oon aina erinäisistä syistä lykänny =D

Adele alias Tiitu on ollu meillä aina välillä yökylässä ja ollaan käyty sitä Pudiksella kattomassa. Nyt se on taas ollu toista viikkoa käytöskoulussa ja kyllä siitä on ihan koira tullu! Käytiin maanantaina Muhoksella nätötreeneissä sen kans ja olin niin positiivisesti yllättynyt sen käytökseen. En oo ikinä nähny sen kulkevan missään niin hyvin, ku se on vieläki niin pentu! ainoana epävarmuus pöydällä, mutta siitäkään ei voi päästä yli kuin treenaamalla.

Nätötreenien perusteella oon hyvillä mielin lähdössä huomenna Kajaanin näytelmiin, mutta siellä on taas eri halli ja erilainen alusta, joten saapa nähdä kuinka käy!

Tulipa harvinaisen sekava teksti, mutta sen siitä saa ku pitää niin pitkän päivitystauon. NYT koitan taas skarpata ja kirjottaa tänne asian kerrallaan.. eli huomenna, viimestään maanantaina tulossa päivitystä kuin siellä kaijjaanissa kävi.. ;-)

Koirakylpylä Vesipedossa uiskentelemassa!

Adelen kehädebyytit

Adele on ollut meillä nyt sen parisen viikkoa "hoidossa, kasvamassa"(mikä lienee se oikea sana) ja huomaa kyllä senkin kasvaneen pikkuhiljaa koirien tavoille! Koiran asuminen sadan kilsan päässä aiheuttaa kieltämättä pieniä haasteita sen kasvatuksen suhteen puolella jos toisella mutta onneksi ollaan jo pitkälle voiton puolella. Kelpo koira siitä vielä tulee:-)

Päätin että käytän Adelea kahdesti näyttelyssä pentuluokassa ja ilmot lähtivät siis Ouluun ja Kemiin. Treenattu oltiin kahden mätsärin ja muutamien kotipihatreenien verran ja täytyy sanoa että ihan pohjalta lähdettiin. Monien kertojen jälkeen vielä pelkkä remmin kaulaan paneminen tuotti hankaluuksia saatika sitten se kaulassa liikkuminen. Entäpä sitten mätsäripaikalle tuleminen jossa oli mukana monia muita koiria...Ymmärrän kyllä että pentu on aina pentu, mutta nämä kaksi aijempaa koiraa on päästäny mut tämän asian suhteen liian helpolla:-D

No näyttelyt lähestyivät ja niiden suhteen en asettanut minkäänlaisia tavotteita. Oulu KV:hen en päässyt itse paikalle mutta Kaltakarin Aini vei Adelen kehään (kiitos vielä!). Tuomarina Per Svarstad Ruotsista ja ainoana pentuna tuli luokkavoitto kera KP:n. Lopulta vielä VSP-pentu ja mikä huippuarvostelu!

"Hyvä kooltaan (!!) ja tyypiltään. Hyvä pää. Hieman liian pyöreä kallo. Erittäin hyvät korvat. Hyvä ylälinja. Erittäin hyvä vartalo. Hyvä luusto ja kulmaukset. Liikkuu hyvin. Hieno karva ja väritys. Esiintyy hyvin."

Ennen Kemiä taas sen kanssa reenailin ja kotona toimii ku unelma, mutta paikoissa joissa on muita koiria en saanut minkäänlaista kontaktia koko koiraan. Ei ois huvittanu lähtä koko reissuun mutta lähdin jälleen reenin kannalta. Tavoitteena saada koira toimimaan myös ympäristöissä jossa on paljon muita koiria ja hälinää. Kehäpyörähdyksen tuloksena oli sitten PEK2 kera KP:n ja jälleen hyvän arvostelun. Ja mikä parasta, se oli kontaktissa kokoajan ja osasi esiintyä!!


"Kaunis narttupentu. Puhdas linjainen pää. Hyvä ilme, korvat ja kaula. Tasapainoisesti kulmautunut. Erinomainen ylälinja, hännän kiinnitys ja asento. Hyvä turkin laatu ja väri. Liikkuu reippaasti."

Täytyy sanoa että olin heittää haaveet näyttelyurasta tämän koiran suhteen jo moneen kertaan, mutta tämä reissu vahvisti sen että kyllä siitä sittenkin voi vielä näyttelykoira tulla! Toki petraamista vieläkin löytyy paljon mutta ei pennulta voi priimakäytöstä vielä vaatiakkaan. Nyt ollaan kuitenkin jo näyttelykäytöksen reenauksen kanssakin sillä valoisammalla puolella, josta on mukava (ja kannattavaa) jatkaa :-)

Osallistuin myös kolmatta (ja ikäni puolesta varmaan viimeistä) kertaa junior handleriin Hanin kanssa (alin kuva) sijoittuen toiseksi. Vein Hanin myös rotukehässä ja on se vaan niiiin ihana ja helppo handlattava <3