Pennelit 2 viikkoa!

Niin se vain aika rientää ja eilen tuli pentusille jo huikeat 2 viikkoa mittariin! Pentujen kanssa elo on sujunut kyllä niin mallikkaasti- Nita hoitaa pentuja mutta uskaltaa olla jo paljon pois laatikosta. Käy aina syöttämässä pennut ja välillä katsomassa että kaikki nukkuu ja sitten taas esimerkiksi ulos purkamaan energiaa ja Pikun kans leikkimään.Yötkin se tykkää nukkua minun sängyn alla josta johonkin aikaan sitten herätään molemmat kuorolauluun ja Nita lähtee syöttämään pennut.. ja sinne ne jäävät taas niin tyytyväisinä nukkumaan=)

Kaikki pennut ovat kovia syömään ja on paino noussut tasaiseen tahtiin. Olin tehnyt koneelle kasvutaulukkoa painoista mutta eilen tapahtui sitten se mitä oon jo varmaan vuoden verran osannut odottaa; läppärini meni rikki eikä enää ole toivoa sen elvyttämisestä. Noo sinneppä meni samalla kasvutaulukot ja kuvat sun muut mutta onneksi painot on mulla myös paperilla ja kuvat saapi sieltä vielä pois. Tässä siis syy siihenkin miksi en ole päässyt tänne blogin puolelle päivittelemään. Kai se on ryhdyttävä suunnittelemaan uutta konetta.

Nimien suunnittelu on jo kovalla mallilla mutta vielä en oo "lopullisia valintoja" tehnyt. Siihen asti näitä kutsutaan edelleen näillä kirjaimilla. Tässäpä vielä kaikkien syntymäpaino ja kaksviikkoispaino. Yritän kikkailla sen kasvutaulukonkin tässä vielä nettiinkin asti nähtäväksi:)

Neiti A: 159 g - 480 g

Neiti B: 191 g - 537 g

Neiti C: 179 g - 557 g

Neiti D: 160 g - 594 g

Hyvää joulua!

Pentulaatikossa kaikki hyvin=)

Pennut syövät ja nukkuvat, ja kaikkien painot ovat lähteneet tasaiseen nousuun. Mitäpä sitä tämän ikäisiltä pennuilta muuta voisi vaatiakkaan - kuvat puhukoon puolestaan!

 

Nitan ja Leonin pennut syntyivät

Tiistai- iltana ja keskiviikkoaamuna lämmöt olivat Nitalla 37,1, kunnes vihdoin kahdeksan aikaan aamulla ne laskivat 36,7 asteeseen. Kouluun oli mentävä, ja olis varmaan pitäny laskea montako kertaa päivän aikana kännykkää katsoin.. Tai oikeastaan kuljin se kädessä ja olin kokoajan "valmiustilassa" lähtemään hälytyksen tullen kotiin.

Ehdin kuitenkin olla täyden kahdeksan tunnin päivän koulussa ja kun olin olin linja-autossa tulossa kotiin, äiti soitti ja sanoi että Nita ei enää lähe ulos ja läähättelee ja tärisee siihen malliin että kohta alkaa tapahtua. Tuntu muuten harvinaisen pitkältä se bussimatka ja pysäkiltä juoksin kotiin, suoraan pentulaatikolle. 

Sen että ehdin takin riisua ja vähän istahtaa viereen, lapsivedet meni (klo 16.57) ja siitä vajaa 15 minuuttia eteenpäin (klo 17.11) oli ensimmäinen pentu oli maailmassa. Nitan mielenkiinto kohdistui kokonaan tähän ihmeeseen ja supistelut jäi vähäksi aikaa kokonaan. Tunteroisen päästä tämän pennun syntymästä alkoi taas tulla voimakkaita ponnistuksia, ja  näkyi sikiöpussin alkua. Hetken päästä oli (upean värinen) 98 grammanen merlepoika maailmassa, mutta ilman ainuttakaan elonmerkkiä. Äitin ja Maaritin kans yritettiin sitä virkostuttaa, mutta tuloksetta. Pentu oli aivan veltto ja keskosen näkönen, eikä mitään ollut tehtävissä. Tämä oli luonnon valinta, niin väärältä kuin se joskus tuntuukin...

Siitä taas tunteroinen niin oli kolmas pentu maailmassa, ja taas tunnin päästä neljäs. Merlenarttu ja trikkinarttu- ja niin elinvoimaisia molemmat!

Näiden jälkeen oli vähän pitempi tauko ja Nitakin rauhoittui täysin, näytti juuri siltä kuin homma olisi ollut ohi. Tunnusteltiin massua ja vielä sieltä äiti oli kuulevinaan yhdet sydänäänet. Käytettiin Nitaa kävelemässä ja hieroskelin sen selkää jonka jälkeen supistelut taas pikkuhiljaa alkoivat. Muutaman kunnon ponnistuksen jälkeen alkoi merlepäätä näkyä, ja maailmaan putkahti ihana merlenarttu! Näiden kolmen reilusti valkopainotteisten pentujen jälkeen oli ihana saada yksi lähemmäs rotumääritelmän väriä muistuttavakin pentu.

Loppuilta ja yö menivät hienosti, kaikki ovat löytäneet tiensä maitobaariin jonka jälkeen siellä nukkuukin kasassa neljä ihanaa koiravauvvaa. Nita on niin esimerkillinen äiti, ja huolehtii pennuistaan. Kyllä tuota voi vaan ilolla seurailla vierestä. =)

Aina ei mene tasan onnenlahjat noiden värien kanssa, mutta onneksi se on vaan se ulkokuori.. Olen enemmän kuin onnellinen noista neljästä niin virkeästä ja elinvoimaisesta pennusta, ihan jokaisesta omine persoonineen, olivatpa ne minkä värisiä hyvänsä ♥♥♥♥

Ja vielä tätäkin kautta suuren suuret kiitokset Maaritille kaikesta avusta ja tuesta, etenkin eilen illalla ♥ Vaikka olen ennenkin koiran synnytyksessä ollut, niin kyllä se vaan jotenkin luo sitä "turvallisuuden tunnetta", kun siinä on joku kokeneempikin mukana!

Alla vielä pieni kuvapläjäys!

Tyytyväinen emo ja pennut

A- tyttö

A- tyttö

A- tyttö

Äiti ja tyttö 159 g

B- tyttö

B-tyttö

B-tyttö

äiti ja B-tyttö, 191 g

C-tyttö

C-tyttö

C-tyttö, 179 g

D-tyttö

D-tyttö

D-tyttö

Äiti ja D-tyttö, 160 g

63 vrk

63. vuorokausi alkaa olla loppusuoralla ja tunti sitten lämmöt olivat 37,1. Koko viikon lämmöt ovat sahanneet siitä 37,2 aina 38 asti joten toivoa on että pian alkaisi jotain tapahtua... 

On tuo massu kyllä jo sen kokonen, että ois jo aika pikkuhiljaa poksahtaa ja kertoa meillekkin mitä sieltä on tulossa ja montako =) Liikkumista se ei kyllä näytä häiritsevän ei sitten vähääkään ja ruokakin maistuu vielä normaalisti, sen puoleen ei vielä mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä.

56 vrk.

Mammakoiran kuulumisia 

Tänään tuli 56. vuorokautta täyteen astutuksesta ja täytyy sanoa että ei ole ollut pienintä epäilystäkään ollaanko sitä kantavana vaiko ei. Nita on tässä jo parisen viikkoa muistuttanut enemmänkin valasta kun koiraa, massu on kasvanut ihan valtavan suureksi - näin silmämääräisesti kun muistelee niin ei se kyllä silloin kolmea pentua odottaessaan näin iso ollut.. saas nähdä minkälainen katras sieltä on tulossa=) Röntgenissä Nitaa emme käytä, mutta sydänääniä ollaan kuunneltu tässä kotosalla ja ihan selvästi niitä on sieltä tunnistettavissa.


Viime viikon alkuun asti Nita kävi Pikun kanssa yhtäaikaa lenkillä, mutta nykyään käytetään niitä erikseen. Nita jaksaa kyllä käydä lenkillä hyvin, mutta kahdestaan sen kans tehdään lyhyempiä ja rauhallisempia lenkkejä.

Lämpöjen mittaus on aloteitettu, ja tasan viikko laskettuun aikaan. Luulenpa kuitenkin että täällä poksahdetaan ennen sitä.

Yritän päivitellä nyt kuvia ja muuta päivittäin, tai vähintään joka toinen päivä.. täällä eletään nyt todella jänniä aikoja!

Citykoira alias Piku

Ja taas ollaan kokemusta rikkaampia - elämäni ensimmäinen messariviikonloppu takana! Perjantaina lähdettiin Ainin, Tiinan sekä kahden koiran voimin ajelemaan kohti pääkaupunkiseutua, ja yhden pysähdyksen taktiikalla olimme perillä Kaisaniemen Cumuluksessa noin yhdeksän aikoihin illalla. Täytyypä sanoa etten ole ikinä noin Helsingin keskustassa yöpynyt, saatika kulkenut koiran kanssa... kaiken sen liikenteen keskellä.


Reissu oli jo pelkkänä kokemuksenakin ihan älyttömän onnistunut, ja eipä Pikunkaan tuloksia hävetä tarvinnut.. molempina päivinä AVO ERI2 SA =) Arvostelut alla.


Lauantai, Tuomari Elena Ruskovaara, Suomi


"Erinomaisessa näyttelykunnossa esitetelty hyvärunkoinen ja varma raajainen narttu, hyvin rakentunut takaosa, niukemmin kulmautunut edestä, tarpeeksi tummat silmät, hyvän kokoiset korvat, sopiva voima kuonossa, varma häntä, reipas ja vauhdikas liikkuja, keskipitkä askel, hieno esiintyjä."

Sunnuntai


(tulossa piakkoin)