He ovat täällä! ❤

Eilen se uurastus sitten alkoi, kun lämmöt vihdoin aamupäivällä laskivat ja iltapäivällä lähtivät taas nousuun. Iltapäivän/illan Piku väliin läähätteli, kävi pentulaatikossa makailemassa, taas läähätteli. Lopulta seitsemän kahdeksan aikoihin illalla alkoi supistuksia tulla siihen malliin että huomasi ettei enää voi olla kauaa synnytykseen. Pikun kasvattaja Aini tuli kätilöintikaveriksi ja sitten vain ooteltiin.
Klo 22.30 meni vedet ensimmäisen kerran kera äänekkäiden työntöjen, ja klo 22.48 oli pieni merletyttönen jo maailmassa. Hieman sai tulossa auttaa, mutta melkein omin avuin tyttö kuitenkin syntyi. Painoa 201g.

Sen että edellisen oli saanut putsattua ja tissille, syntyikin jo seuraava. Klo 22.56 syntyi 212g painava trikkinarttu.

Näiden kahden jälkeen Piku piti ihan kunnolla taukoa, levähteli ja hoiti pentujaan...



... kunnes alkoi taas kunnon työnnöt ja klo 00.47 syntyi 181 g painava trikkiuros. Juuri ennen tätä olin Ainille sanonut, että en ole vielä kasvattanut ainuttakaan urospentua niin alkoihan niitä niitäkin tupsahtelemaan ;) Tämä on kahdeksas kasvattini, ja ensimmäinen uros.



Sitten Piku taas huilasi tunteroisen, ja klo 1.50 syntyi pieni 165 g painava trikkiuros. Kaikki tätä edeltävät kolme pentua syntyivät pusseissa, mutta tämä pienimmäinen syntyi ilman ja vielä perätilassa. Alusta asti pentu oli kuitenkin kovin elinvoimainen ja äänekkäästi lähti hakeutumaan tissille sisarustensa joukkoon.



Sitten Piku rauhottui täysin, hoiteli pentujaan ja väliin ihan rauhassa lepäili. Tunteroisen odottelun jälkeen ajateltiin että kyllä tämä pentue taitaa nyt olla tässä. Aini lähti kotiin, ja minä jäin hoitelemaan emää ja pentuja. Ennen kolmea Piku alkoi taas läähättämään ja supistelemaan oikein kunnolla, tiesin että yhdet jälkeiset sieltä oli vielä tulossa ja odottelin niitä tulevaksi. Supistukset vain jatkui ja jatkui, Piku teki pesää, haki paikkaa, kunnes lopulta jälkeiset tulivat. Supistukset eivät kuitenkaan loppuneet siihen, vaan voimistuivat kerta kerralta. Lopulta klo 02.55 sieltä alkoi pienet tassut ja hännänpäätä näkyä ja pussi puhkesi siihen. Yllätyspentu nro 5 oli tulollaan. Piku työnteli ja työnteli, mutta lähemmäs puoli tuntia pentu vain oli samassa kohtaa tulossa eikä liikkunut suuntaan eikä toiseen avuista huolimatta. Lopulta klo 4.30 sain trikkiurospennun ulos, mutta ilman ainoitakaan elonmerkkejä. Yritin kuivata ja hieroa ja tehdä kaiken voitavani pennun eteen mutta tuloksetta. Niin sydäntä raastavaa kuin se onkin, ei auta kuin uskoa, että sitä ei vain ollut tarkoitettu eläjäksi. Liekö siksi niin työn ja tuskan takana synnyttää, kun oli eloton.

Olen kyllä niin onnesta soikeana näiden pentusten kanssa. Elinvoimainen nelikko, jotka alusta saakka ovat itse hakeutuneet tissille ja Piku-mamma niitä niin rauhassa ja tyytyväisenä hoitaa <3 pienintä urosta on saanut aina väliin ohjata tissille, ja sinne päästyään alkaa kyllä imemään. Toivottavasti nämä kaikki nyt saavat riittävästi syötyä ja painot nousemaan ja elämänlangasta kiinni. <3

Pikullahan oli pentulaatikko laitettuna valmiiksi, mutta ilmeisesti se ei ollut hyvä paikka synnyttää joten kaikki pennut syntyivät patjalle jonka olin minun nukkumista varten lattialle pentulaatikon viereen laitettu =D Synnytyksen jälkeen saivat emo ja pennut mennä suoraan puhtaaseen pentulaatikkoon, ja minä sain ruveta levähtämään ei niin puhtaalla patjalla ;D

Vasemmalta trikkinarttu, isompi trikkiuors, merlenarttu, pienempi trikkiuros

Pienimmäinen tissillä <3

Suuret kiitokset vielä tätäkin kautta Ainille kätilöintiavusta <3